Opiskelua, opiskelua

Hmm... Tässä laskeskelin, että olen nyt käyttänyt tähän mennessä elämästäni n. 16 vuotta opiskeluun. Jippii! Ikää kun on vasta 24 vuotta niin se on aika melkoinen aika elämästä se. En koe olevani mitenkään ainutlaatuinen tämän asian suhteen. Monet ovat opiskelleet vielä paljon, paljon enemmän ja monet jopa nauttivat opiskelusta. Niin minäkin, välillä.

Nyt rupeaa kuitenkin riepomaan. Tuntuu, että elän jatkuvasti "odotteluvaihetta". Sitten kun saan vaan tämän tehtävän tehdyksi, niin sitten... Sitten kun saan nämä opinnot päätökseen, niin sitten elämä muuttuu. Autuas joutenolo saavuttaa minut ja pääsen nauttimaan kaikesta mukavasta tekemisestä... Joopa joo. Totuus on, että puoli vuotta pitäisi vielä jaksaa rutistaa tutkimusten ja kirjojen ja luentojen ja tehtävien ja työharjoittelun parissa. Jos sen jaksaa niin ehkäpä opiskelu loppuu (ainakin hetkeksi). Sen jälkeen vaan EI luultavasti heittäydytä joutenoloon, vaan etsitään vimmatusti alan töitä ja toivon mukaan niitä myös saadaan.

Noh, mitäpä sitä itkemään. Itse olen valinnut opiskelun (vaikkakin yhteiskunta siihen myös hieman painosti) ja enpä tiedä olisinko yhtään tyytyväisempi jos olisin nyt viime vuodet painanut hommia välivuoden työpaikassani varastomiehenä.

Näin ollen jatkan vaan lukemista työhyvinvoinnista, mutta sitä ennen lähden ulos aurinkoon, enkä mieti pätkääkään koulujuttuja (jos mahdollista).